Niin se aika on taas vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Tällä hetkellä olo on aikas suuri. Raskausviikkoja on kertynyt 31+5 ja odotus alkaa olla siinä vaiheessa ettei jaksaisi enää odottaa ollenkaan. Olen kuitenkin yrittänyt nauttia tästä olosta ja kiireettömyydestä täysin siemauksin. Esikoinen "J" on oppinut äitinsä rytmin, eli me nukutaan nykyään TOSI pitkään, mikä helpottaa kyllä omaa jaksamista suuresti. Nukkuminen öisin meinaa olla aika hataraa, herään jokaiseen pikku inahdukseen ja kolahdukseen. Mies kun tulee töistä noin kolmen aikaan yöllä, saa uudelleen unen päästä kiinni aamu kuudelta. Onneksi miehen yötyöt mahdollistavat minun päiväunet vaikkei esikoinen enää juuri päikkäreitä nukukaan.
Juuri äsken kasasin "J":n vanhoja vaatteita ja saatuja vaatteita vähän kasaan ja tarkistelin josko jotain vielä uupuu. Huomasin siinä vaatepaljoudessa että ollaan saatu niin paljon ystäviltä ja tutuilta vauvanvaatetta, ettei itsellä tarvitse ostaa kyllä mitään! Mahtavaa!
Mitäpäs mulle muuta kuin tätä koti-äidin arkea. Aamupala, ulkoilu, lounas, päikkärit, päivällinen, leikkiä, iltapala ja nukkumaan. Aika hyvin rutinoitunut tämä minun ja "J":n elämä.
Parturissakin tosiaan tuli käytyä ja tukka lähti. Alkoi olemaan niin kovatöinen hoitaa tälläiselle laiskimukselle, joten päädyin siihen helpoimpaan ratkaisuun.
Nyt taas unten maille, äiti kuittaa!
Öitä!
-Tinde-
