sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Maanantai..eiku.

Huh huh, sain kun sainkin isänpäivä värkkäilyt vihdoin valmiiksi. Papoille lahjoja koittanut väsätä kohta kaksi viikkoa. Pakko aina koittaa tehä jotain niin spesiaalia että kellään ei oo samanlaista. No tässä tapauksessa idea oli ihan hyvä, mutta toteutus pissi lahkeelle. 

Ompelukone ei suostunut ollenkaan yhteistyöhön. Lopulta se meni jo hajalle, piti pistää ukkeli tutkailemaan että mitä sille tapahtu. Sitten koitin käsin ommella, mutta lopputulos näytti niin kamalalta että purin työn kokonaan. Sitten kun kone oli taas kunnossa, koitin siksakilla, kone taas kaput. SURKEUS! Huokasin syvään ja luovutin, nakkasin pienen pienet kangaspalat kaapinpohjalle ja päätin että antaa olla!! 

Tänä aamuna sitten kuuntelin musiikkia ja aloin taas miettimään kyseisiä kangaspaloja. "Kuinka muuten saisin ne kiinni toisiinsa jos ei ompelemalla?" Mietin liimaa, teippiä, yms yms, mutta ne ei ole kovin vedenkestäviä (lahjaa käytetään myös ulkona.)."Kuinka saisin kankaat vedenkestäviksi?". Sitten mieleeni juolahti: "LAMINOINTIKONE!". Laminoin kangaspalat yhteen, lopputulos ei ollut ihan sitä mitä kuvittelin, mutta saa luvan kelvata. Ajatus on tärkein, eikö

Nyt on papoille lahjat valmiina! Paljastan vasta isänpäivän jälkeen mitä tein, eihän sitä tiedä jos isä vaikka eksyy lukemaan mun blogia. :P 

"Ihana maanantai aamu, kaikki on sujunut kuin rasvattu." Ajattelin hetki sitten, kunnes muistin että tänään on vasta sunnuntai. 

Rauhallista sunnuntaita kaikille 

-Tinde-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti